Rauman telakalla rakennetaan pian kuutta laivaa
Uutinen
Teksti: Janne Rantanen
Kuvat: RMC ja Janne Rantanen
”Hyvillä jäljillä ollaan, kun meihin ja Raumaan luottavat matkustaja-autolauttavarustamot, Merivoimat ja USA:n presidentti”, telakanjohtaja Mika Nieminen tiivistää lähitulevaisuuden valoisat näkymät.
Rauman telakalla aiotaan pian tehdä samanaikaisesti peräti kuutta laivaa.
– Melkoinen piikki ylöspäin tulee vuosina 2026 ja 2027, kun kaikki neljä Merivoimien monitoimikorvettia ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden rinnalla tullaan rakentamaan kahta USA:n rannikkovartioston jäänmurtajaa, telakkayhtiö RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen kertoo.
Korvettiprojektin suora työllistävä vaikutus Suomessa on noin 3600 henkilötyövuotta. Murtajatilauksessa puhutaan noin 2000 suorasta henkilötyövuodesta. Välillisesti kyse on yli 10 000 henkilötyövuodesta, joista suuri osa kohdistuu Rauman seudulle ja Lounais-Suomeen.
Rauman telakka tavoittelee myös Ainoa eli kauppaa Suomen seuraavasta jäänsärkijästä. Niemisen mukaan se sopisi aikataulullisesti erittäin hyvin jenkkimurtajien perään.
– Saisimme merkittäviä synergisiä etuja, jos Aino tehtäisiin USA:n murtajien jälkeen. Kyse on samankokoisista ja samankaltaisista aluksista, Nieminen sanoo.
Kehuja Washingtonista
Eikä tässä vielä kaikki, sanoisi mainoshenkilö.
– Rauman telakalla on kaksi linjaa. Korvetteja ja murtajia rakennetaan sisällä, matkustaja-autolauttoja ulkona. Esimerkiksi Viking Linen laivat voidaan rakentaa täällä. RMC on ollut kehittämässä täyssähköisten laivojen konseptia alusta saakka, Nieminen kertoo.
Varustamon suunnittelema Helios-konseptialus olisi valmistuessaan maailman suurin sähköllä toimiva matkustaja-autolautta. Se tulisi Helsinki-Tallinna-reitille. Viking Line on julkisesti ilmoittanut tavoitteekseen, että laivat tehtäisiin Raumalla.
Viking olisi uusi asiakas RMC:lle, joka on rakentanut matkustajalaivoja Molslinjenille, Wasalinelle, Tallinkille ja TT-Linelle. Tässäkin aikataulu tukee Rauman telakkaa. Pelkällä sähköllä ajavat isot laivat tarvitsevat latausinfran Helsingin satamaan. Tällä tietoa se voisi valmistua vuonna 2030.
Korealaisomistuksessa ollut Rauman telakka päätettiin uhrata ja ajaa alas Turun risteilijätelakan pelastamiseksi reilut kymmenen vuotta sitten. Kaupunginjohtaja Kari Kosken vedolla Rauma osti telakka-alueen 18 miljoonalla eurolla. Telakanjohtaja Nieminen antaa tunnustusta Rauman kaupungille arvokkaasta tuesta laivakauppojen mahdollistamiseksi.
– Kaupunki on vaikuttanut taustalla monimuotoisesti. Telakalla vierailleet USA:n rannikkovartioston amiraalit ja murtajakonsortion edustajat kehuivat Washingtonissa, miten esimerkillisesti koko kaupunki on telakan takana, Nieminen paljastaa.
Näin positiivista tilannetta en ole kokenut.
Mikä on telakan ja meriteollisuuspuiston merkitys kaupungille?
– Meriteollisuus on olennainen osa historiaamme ja identiteettiämme. Meriklusterin taloudellinen merkitys on äärettömän suuri. Laivalohkojen rakentaminen on vain pieni osa: Raumalla on globaalisti toimivia laitevalmistajia, insinööri- ja suunnittelutoimistoja sekä paljon alihankintafirmoja, jotka tekevät muitakin töitä, kaupunginjohtaja Esko Poikela luettelee.
Kymmenessä vuodessa Rauma ja yritykset ovat investoineet meriteollisuuspuistoon noin 150 miljoonaa euroa.
– Merivoimien korvettitilausta ei olisi saatu ilman monitoimihallin rakentamista. Muutenkin alueen ilme on kirkastunut viime vuosina todella paljon. Se näytti tekevän suuren vaikutuksen amerikkalaisiin ja kanadalaisiin, jotka tutustuivat Rauman telakkaan keväällä, Poikela sanoo.
Hän lisää, että telakalla on Raumalle myös valtava brändiarvo.
– Kun tapaan kollegoita, he onnittelevat aina jäänmurtajakaupoista. Yhdysvaltojen murtajatilaus on tulevaisuuden kannalta suuri juttu, joka avaa taas uusia markkinoita.
Myötätuuli puhaltaa
Meriteollisuuspuiston toimitusjohtaja Timo Luukkonen korostaa, että rahat investointeihin kerätään vuokralaisilta eikä kaupungin kassalla käydä. Vuokralaisia on 25–30, ja teollisuuspuiston tilat ovat yli 90-prosenttisesti käytössä. Aktiivisia kulkulupia on kolmisentuhatta, eivätkä luvussa ole mukana sadat Kongsbergilla työskentelevät.
– Olen ollut meriteollisuudessa 40 vuotta. Näin positiivista tilannetta en muista kokeneeni: valtava tarve jäänmurtajille, mahdollisuus rakentaa korvetteja muillekin Nato-maille, ja uutena täyssähkölaivat. Sitten tuohon viereen on tulossa vihreän siirtymän laitos, jonka valmistamaa metaania ja vetyä voi käyttää laivoissakin. Ihan varmasti osa näistä hankkeista toteutuu, Luukkonen arvioi.
Poikelan mielestä Raumalla puhaltaa nyt vahva myötätuuli. Hyviä uutisia on odotettavissa lähivuosina muualtakin kuin meriteollisuuspuistosta ja satamasta.
– Iso hanke on myös Lakarissa. Henkilöjunaliikenne palaa, jäähallin laajennusremonttia suunnitellaan ja niin edelleen. Nyt on aika rummuttaa hyvää sanomaa!
Rahat Seaside Industry Parkin investointeihin kerätään vuokralaisilta.
