Nyplääjät Ry pitää voimissaan Rauman Pitsiä ympäri Suomea
Uutinen

Raumalla on nyplätty pitsiä jo 1700-luvulla, jolloin etenkin tykkimyssyjä koristettiin pitsillä. Pitsiä nyplättiin Raumalla tuohon aikaan niin paljon, että Rauman pitsi nousi kansainväliseen tietoisuuteen. Nypläyksen taito alkoi kuitenkin hiipua 1800-luvulta eteenpäin. Rauma tunnetaan edelleen pitsikaupunkina, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?
Perinteinen tekniikka, moderni lopputulos
Nyplääjät Ry perustettiin 1948 vaalimaan pitsinnypläystaitoa ja Rauman pitsiä. Tällä hetkellä yhdistyksessä on noin 200 jäsentä ympäri Suomea. Raumalaisia on mukana paljon, mutta suuri osa jäsenistä on muualta. Yhtä kaikki yhdistyksen jäsenet taitavat Rauman pitsin tekniikan.
— On vaikeaa sanoa, kuinka paljon nyplääjiä Raumalla on. Monet harrastavat, mutta eivät kuulu yhdistykseen, Nyplääjät Ry:n puheenjohtaja Marjo Sarmet kertoo.
Rauman pitsin nypläystekniikka ja -välineet ovat pysyneet samana tähän päivään saakka. Se mikä vuosisatojen aikana on muuttunut, on pitsin käyttötarkoitus. Siinä missä ennen panostettiin myssyihin ja liinavaatteisiin, tehdään nyt muun muassa joulupalloja ja koruja. Nyplääjät Ry:n suosituin tuote on pitsinen kirjanmerkki.
— Nypläys on pitkä prosessi, ja yhden tuotteen valmistamiseen saattaa kulua päiviä. Lisäksi käsityön aloittamiseen ja lopettamiseen kuluu paljon aikaa, Virpi Suominen kuvaa.
Pitsikaupunki Rauma
Käytännössä Rauman pitsikaupungin titteliä pitää yllä juuri Pitsinnyplääjät Ry, jonka jäsenet tekevät perinteistä Rauman pitsiä. Lisäksi Raumalla toimii Pitsikeskus Emelia, joka keskittyy uuteen nypläystekniikkaan ja pitsin nykykäyttöön. Nypläystä voi opetella Raumalla myös kansalaisopistossa.
Niille, joiden harrastuksiin nypläys ei kuulu, pitsikaupunki näkyy parhaiten joka kesä Rauman Pitsiviikolla. Silloin järjestetään muun muassa nypläysnäytöksiä, joihin voi tulla seuraamaan pitsin syntyä paikan päälle.
Muuten kuin pitsiviikolla Rauman Pitsi näkyy Vanhassa Raumassa sijaitsevassa Pits-Priiassa, jossa toimii Nyplääjät Ry:n liiketila. Pits-Priiassa voi tutustua pitsiin ja ostaa valmiita tuotteita tai nypläystarvikkeita. Yleensä paikalla on myös joku yhdistyksen jäsenistä nypläämässä.
Koukuttava, mutta hiipuva taitolaji
Rauma tulee hyvin todennäköisesti säilymään pitsikaupunkina, onhan nypläyksellä täällä pitkä historia. Haasteena on kuitenkin uusien sitoutuneiden harrastajien löytäminen.
— Yhdistys täyttää kohta kahdeksankymmentä vuotta, ja vuodet ovat olleet aaltoilevia muutenkin. Nyt ihmisten vapaa-aika on selvästi vähentynyt ja se rajoittaa harrastustoimintaa, Marjo Sarmet toteaa.
Harrastajien ohella häviämässä ovat pitsinnypläyksen tarvikkeiden tekijät. Tarvikkeet on tilattava ulkomailta, jolloin tilattavat määrät ovat suuria. Hankala saatavuus taas nostaa kynnystä uuden harrastuksen aloittamiseen.

Nyplääjät Ry:n jäsenistä monet ovat nyplänneet jo useamman vuosikymmenen. Ainakin hallituksen jäsenille sekä järjestötoiminta että nyplääminen ovat pitkäaikaisia harrastuksia.
— Se on koukuttavaa, kuin tekisi käsitöitä. Jotkut tekevät villasukkia, me nypläämme pitsiä, Kaarina Tella vertaa.
— Nypläämisessä on sopivasti haastetta, ja pitsin teon parissa saa vietyä ajatukset muualle, Virpi Suominen jatkaa.
Pitsiä tehdään valmiiden mallien pohjalta, joten nyplätäkseen ei tarvitse olla luovalla päällä. Jälki ei ole yhtä herkkää kuin esimerkiksi kutomisessa, vaan lopputuloksena on aina kaunista pitsiä. Nyplääjät ovat yhdistystoiminnassaan tehneet myös reissuja, esimerkiksi viime vuonna he järjestivät nypläysnäytöksen Tampereen käsityömessuilla.