Rauman kaupunki järjesti Hyvinvointikyselyn ensimmäistä kertaa 13.10.–30.10.2022. Sähköisenä toteutettuun kyselyyn tuli 1336 vastausta. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kuntalaisten omaa kokemusta hyvinvoinnistaan ja elintavoistaan sekä kuulla, miten heidän hyvinvointiaan voitaisiin kohentaa Raumalla.
Kysely on osa hyvinvointiohjelman valmistelua. Ohjelma konkretisoi Rauman uuden kaupunkistrategian tavoitteita. Yhtenä Rauman tavoitteena on pitovoimaisuuden kasvattaminen. Pitovoimaisuus tarkoittaa hyvää ja turvallista arkea, mikä houkuttelee raumalaiset asumaan täällä ja myös muuttamaan Raumalle. Ohjelman valmistelussa on osallistettu laajasti eri ikäisiä kuntalaisia sekä erilaisia verkostoja. Osallistaminen mahdollistaa löytämään hyvinvointia edistäviä ratkaisuja sekä sitouttaa raumalaiset paremmin yhteiseen hyvinvointityöhön terveellisen ja viihtyisän kaupungin kehittämiseksi.
Hyvinvointikyselyllä selvitettiin lähtötilanne ja se on jatkossa myös helposti toteutettavissa säännöllisin väliajoin. Kyselyvastausten perusteella lähtökohdat kaupungin hyvinvointityöhön ovat varsin hyvät.
– Raumalaiset ovat vahvasti sitoutuneet ja kiinnostuneita oman hyvinvointinsa edistämisestä. Saimme paljon hyviä ja toteuttamiskelpoisia ideoita, joita käsittelemme hyvinvointiohjelmaa toteutettaessa. Rauman kaupunki haluaa jatkossakin kuulla kuntalaisten hyvinvoinnista ja toivomme aktiivista osallistumista yhteiseen keskusteluun, strateginen asiantuntija Kristiina Kuusio sanoo.
Kyselyn pääkohderyhmänä olivat työikäiset eli 25–64-vuotiaat. Heitä kyselyyn vastanneista oli 85 prosenttia. Naisia vastaajista oli 80 %.
Asuinalueeseen ja omaan taloudelliseen tilanteeseen ollaan tyytyväisiä
Oman asuinalueensa viihtyisäksi tai erittäin viihtyisäksi kokevien osuus oli 92 % vastaajista. Erittäin viihtyisäksi sen koki jopa 92 % vastaajista. Alueensa ei ollenkaan viihtyisäksi kokevien osuus oli vain 3 %. Taloudellisen tilanteensa hyväksi tai erittäin hyväksi arvioijien osuus oli 79 % vastaajista. Erittäin hyväksi sen arvioi 40 % ja erittäin huonoksi sen arvioi 4 % vastaajista.
Terveydentila koetaan hyväksi
Elämäänsä tyytyväisiä oli peräti 92 prosenttia vastaajista, ja erittäin tyytyväisiä oli 63 prosenttia. Erittäin tyytymätön omaan elämäänsä koki olevan 3 % vastaajista. Vastaajat kokivat itsensä pääsääntöisesti terveiksi, kun 87 % vastaajista koki terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi. Erittäin huonoksi sen koki vain 3 % vastaajista.
Yksinäisyyttä ei pääsääntöisesti koe 78 % vastaajista, kun lähes jatkuvasti itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus oli 9,5 %.
Elintavoissa petrattavaa
67 % vastaajista koki pääsääntöisesti nukkuvansa riittävästi. Hengästyttävää tai hikoiluttavaa liikuntaa vähintään kaksi tuntia viikossa vastasi harrastavansa 55 % ja ei yhtään hengästyttävää liikkuvien vastaajien määrä oli 15 %.
Noin kolmannes eli 31 % vastaajista syö kasviksia vähintään 500 grammaa päivässä ja usein niitä syö kyllä 79 % vastaajista.
Alkoholia kohtuullisesti tai ei ollenkaan käyttävien osuus oli 82 %, ja sama määrä vastaajista ei tupakoi koskaan.
Avoimissa vastauksissa runsaasti erilaisia toiveita
Kyselyn avoimessa kohdassa kuntalaiset saivat kertoa, mikä parhaiten edistäisi heidän hyvinvointiaan. Isoimpana kokonaisuutena esille nousivat erityisesti erilaiset liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet.
Pyöräily- ja ulkoilureittejä, luontopolkuja, ulkoliikuntapaikkoja välineineen, matalan kynnyksen liikuntatapahtumia ja puistojumppia toivottiin useasti. Seuraavana tuli esille sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen liittyviä toiveita.
Myös ympäristöön, sisältäen luonnon ja saariston esitettiin toiveita sekä kulttuuri- ja harrastusmahdollisuudet lisäisivät hyvinvointia. Ehdotuksissa korostettiin edullisia mahdollisuuksia harrastaa monipuolisesti joka puolella kaupunkia. Vastauksissa toivottiin erilaisia kulttuuritapahtumia, kuten musiikkitarjontaa, teatteria, museoita sekä viihtyisiä vapaa-ajan viettomahdollisuuksia, kokoontumispaikkoja ja puistoalueita koira-alueineen.