Rohkeasti yhdessä räpeltämään – elokuvaohjaaja Lauri-Matti Parppein haastattelu
Uutinen

Teksti: Riikka Kaukosalmi
Seitsemän Jussi-patsasta voittanut Jossain on valo joka ei sammu on tämän vuoden elokuvatapaus. Raumalaislähtöinen Lauri-Matti Parppei vastasi elokuvan käsikirjoituksesta, ohjauksesta ja musiikista. Elokuva sijoittuu Parppein nuoruuden maisemiin Raumalla – samoihin paikkoihin, joissa syntyi hänen uskalluksensa tarttua toimeen.
Elokuvassa näkyy tunnistettava Rauma. Tasoristeys, Uudenlahden entisen vanhainkodin siipi, kansankuppila Otava ja Valtakatu. Paikat eivät ole sattumaa.
– Paikkoihin liittyy elettyä elämää, kuten tasoristeykseen. Jossain vaiheessa kirjoitin Raumalla elokuvaa muutaman viikon ajan. Olin käsikirjoituksen kanssa aivan jumissa ja kävelin ympäri kaupunkia. Kun tasoristeyksen puomi vielä pysäytti minut myös fyysisesti, romahdin. Mutta tajusin samalla, että tämä hetki pitää tuoda elokuvaan. Sen jälkeen tekeminen taas lähti liikkeelle, naurahtaa Parppei.
Elokuvan tekemistä mahdollisti myös Rauman kaupungin tuki. Parppeille oli tärkeää, että luottamus näkyi konkreettisesti tekemisen vapaudessa.
– Oli hienoa, että elokuvaa uskallettiin tukea, vaikka lopputuloksesta ei voi koskaan olla varma. Kaupunki ei puuttunut tekemiseen, Parppei toteaa.
Rauman kaupunki myönsi Parppeille Ruorimiehet-mitalin Rauma-päivänä 17.4.2026. Raumalle sijoittuva esikoiselokuva Jossain on valo joka ei sammu sai maailmanensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla, ja teosta on pidetty vahvana ja vilpittömänä rakkaudentunnustuksena Raumalle.
Oma paikka löytyy
Nuorena Parppei teki asioita kavereidensa kanssa pienellä budjetilla. Kokemukset jättivät pysyvän jäljen. Tärkeää oli tunne, että pystyi tekemään jotain aivan omaa ja vaikuttamaan samalla ympäristöönsä.
Nuoruusvuosina tekeminen näkyi erityisesti bänditoiminnassa ja Klustermus-musiikkifestivaalissa, jota Parppei järjesti ystäviensä kanssa.
– Ensimmäinen festari oli aivan räpeltämistä. Raha oli tiukassa ja kaikki piti opetella itse, mutta siinä oppi, että kaikkea voi tosiaan opetella tekemään, hän kuvailee.
Kokemuksista syntyi rohkeutta, josta on ollut hyötyä myöhemmin.
– Se antoi pelottomuutta myös muihin projekteihin, kuten elokuvan tekemiseen, Parppei pohtii.
Jos hän voisi sanoa jotain Raumalla kasvavalle nuorelle – tai itselleen lukioaikana – viestin on lempeä ja kannustava:
– Kyllä tästä maailmasta löytyy oma paikka ja ihmisiä, jotka tuntuvat sisaruksilta. Ja tehkää yhdessä asioita – se on palkitsevaa.
Tämä juttu julkaistiin Rauma-lehdessä, joka ilmestyi 10.6.2026. Rauma-lehti on luettavissa sähköisesti Issuu-palvelussa.

