Rauman Omenapuumaan luontopolulla pääsee tänä kesänä kävelemään uusilla pitkospuilla ja seuraamaan Itä-Suomen karjan eli kyyttöjen laiduntamista laidunalueilla. Rannikko-LIFE-hankkeeseen liittyvien luonnonhoitotöiden ja laidunnuksen tavoitteena on turvata arvokkaita niittyjen ja ketojen lajeja Rauman saaristossa.
Omenapuumaan pohjoisrantaan asennetut pitkospuut helpottavat polulla liikkumista kelirikkoaikana, sillä kyseiseen kohtaan valuu usein sade- ja sulamisvesiä.
– Pitkospuut on tehty alueelta kaadetuista, alkuperäiseen luontoon kuulumattomista lehtikuusista. Nyt puut on palautettu takaisin samaan ympäristöön eri muodossa, Rauman kaupungin viheraluepäällikkö Kustaa Elsilä kertoo.
Kyytöt vuorottelevat laidunalueilla
Laidunalueet on toteutettu kahteen eri lohkoon. Toinen sijaitsee pohjoispuolella Omenapuumaansuntin eli Omenapuumaan ja Reksaaren välisen salmen lähistöllä ja toinen Mustalahden puolella. Karja on laiduntanut ympäristössä jo kaksi kesää, ja tänä vuonna Omenapuumaahan saapuu jälleen kyyttöjä. Eläimet on tarkoitus tuoda laitumille kuluvan viikon aikana.
– Karja vuorottelee laidunalueilla, jotta luonto saa välillä elpyä. Luontopolku kulkee laidunten ulkopuolella, mutta laitumillekin saa mennä kyyttöjen kanssa kävelemään, mikäli rohkeus riittää, Elsilä vinkkaa.
Pohjoispuolen laidunalueen perustamisella tavoitellaan muun muassa uhanalaisen pikkuapollo-perhosen palauttamista luontoon sekä kiurunkannusten lisäämistä. Samalla seurataan, miten alueen perinnebiotoopeille tyypillinen kasvillisuus kehittyy.
Saaristossa laiduntavat myös lampaat
Rannikko-LIFE-hankkeen myötä on toteutettu myös muita laidunalueita Rauman saaristoon. Lampaita on ollut jo useampana vuonna Reksaaressa ja Nurmeksessa. Kylmäsantakarissa, Katavaloutussa ja Ketoloutussa lampaat laiduntavat viimeistään kesällä 2024.
– Maatiainen ry on valinnut Nurmeksen Päivärannan hiljattain vuoden perinnemaisemaksi. Rauman saaristossa on käytetty laajoja alueita eläinten laitumina, mikä on luonut metsäisiä ja avoimia elinympäristöjä uhanalaisille lajeille. Saaristo on muun muassa tärkeä nummimataran ja pikkuapollon elinympäristö. Monet näistä maisemista ovat nykyään osittain umpeenkasvaneita, Metsähallituksen luonnonsuojelun asiantuntija Meelis Linnamägi kertoo.
Tavoitteena on luoda toimiva elinympäristöjen verkosto etenkin rannikolle tyypillisistä avoimista ja puoliavoimista ympäristöistä. Hankkeen luonnonhoitotöihin kuuluu esimerkiksi perinnemaisemien kunnostusraivausta, niittoja ja laidunnusta sekä vieraslajien, kuten kurttulehtiruusun poistamista.
– Kunnostuksilla luodaan puoliavoimia metsäisiä elinympäristöjä poistamalla puita ja pensaita. Tällaisilla paikoilla viihtyy esimerkiksi pystykiurunkannus, jolla pikkuapolloperhonen ruokailee, Linnamägi sanoo.
Rannikko-LIFE-hanke kunnostaa niittyjä, paahdeympäristöjä, lehtoja ja muita tärkeitä rannikoiden ja saaristojen elinympäristöjä Suomen rannikolla Perämereltä Hangon saaristoon sekä Viron pohjoisrannikolla.
EU-rahoitteinen Rannikko-LIFE-hanke alkoi vuonna 2018 ja jatkuu vuoteen 2025 saakka. Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämässä hankkeessa on useita kumppaneita, mukaan lukien Rauman kaupunki.
Lisätietoja RannikkoLIFE-hankkeesta löytyy osoitteesta metsa.fi. Sivustolta löytyy tietoa myös perinneympäristöjen hoidosta.
