Oppimisen tukimuodot

Oppimisen tukeen liittyvä perusopetuslain muutos astui voimaan 1.8.2025. Oppimisen tuki tarkoittaa apua, jota oppilas tarvitsee oppimisessa ja koulunkäynnissä. Aiemmin käytössä ollut kolmevaiheisen tuen järjestelmä (yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki) poistuu käytöstä.

Uudistuksen tarkoituksena on, että oppilas saa oppimisen tukea mahdollisimman aikaisessa vaiheessa oppilaan omassa ryhmässä. Oppilaiden tuen vahvistuminen perustuu myös koulun opetus- ja kasvatushenkilöstön väliseen entistä suunnitelmallisempaan yhteistyöhön. 

Oppimisen tuki jakautuu ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin ja oppilaskohtaisiin tukitoimiin.

Ryhmäkohtaiset tukitoimet

Ryhmämuotoisilla tukitoimilla tarkoitetaan kaikille oppilaille tarkoitettuja ryhmäkohtaisia järjestelyjä. Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat ensisijaisia tukimuotoja ja ne ovat kaikkien oppilaiden oikeus. Niistä ei tehdä tuen toteuttamista koskevaa suunnitelmaa tai tukea koskevaa päätöstä. 

Ryhmäkohtaisia tukitoimia ovat

  • tukiopetus
  • opettajan antama opetuskielen tukiopetus
  • erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä.

Jos ryhmäkohtainen tuki ei ole oppilaalle riittävää, hän voi saada oppilaskohtaista tukea.

Oppilaskohtaiset tukitoimet

Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat

  • erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä
  • erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama opetus pienryhmässä
  • erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa

Oppilaskohtaisiintukitoimiin siirryttäessä tehdään oppilaskohtaisen tuen arviointi ja tuen toteuttamista koskeva suunnitelma. Oppilaskohtaisista tukitoimista tehdään hallintopäätös.

Erityisluokanopettajan antama erityisopetus

Luokkamuotoista erityisopetusta antavat ala- ja yläkoulujen erityisluokanopettajat. Oppilaalle tehdään oppilaskohtaisen tuen hallintopäätös erityisluokkaan siirryttäessä.

Koulunkäyntitaitoja tukeva ja kuntouttava Karin koulun erityisluokka 1–6 on tarkoitettu lapsille, jotka tarvitsevat tukea tarkkaavuuteen ja sosiaalisiin tilanteisiin. Tavoitteena on tukea lapsen itsetunnon, käyttäytymisen, vastuuntunnon, koulumotivaation ja elämänhallintataitojen kehitystä.

Koulunkäyntitaitoja tukeva ja kuntouttava erityisluokka 7–9 Hj. Nortamon peruskoulussa on tarkoitettu oppilaille, jotka tarvitsevat tukea tarkkaavuuteen ja sosiaalisiin tilanteisiin. Tavoitteena on tukea nuoren itsetunnon, käyttäytymisen, vastuuntunnon, koulumotivaation ja elämänhallintataitojen kehitystä.

Nanun koulun erityisluokkaopetus on tarkoitettu oppilaille, joilla on laaja-alaisia ja/tai kehityksen viivästymisestä johtuvia oppimisvaikeuksia. Tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus omien oppimisedellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa.

Pohjoiskehän koulun erityisluokissa ja Raumanmeren peruskoulun erityisluokissa (Naula) annetaan kuntouttavaa perusopetusta oppilaille, joilla on haastavaa autisminkirjon, adhd:n tai vastaavaa problematiikkaa. Oppilaille tehdään oppilaskohtaisen tuen hallintopäätös. Tavoitteena on integroida oppilaita mahdollisuuksien mukaan yleisopetuksen luokkiin.

Joustava perusopetus

Joustavan perusopetuksen ryhmä (JOPO) aloitti toimintansa Hj. Nortamon peruskoulussa syksyllä 2016. Ryhmä on tarkoitettu niille raumalaisille 8.–9. luokan oppilaille, jotka hyötyvät opiskelumotivaation ja elämänhallinnan vahvasta tukemisesta, ja joilla on mahdollisesti vaikeuksia sosiaalisissa suhteissaan, runsaasti poissaoloja sekä syrjäytymisvaara jatkokoulutuksesta tai työelämästä.

Joustavassa perusopetuksessa työ- ja opiskelutavat ovat toiminnallisia, ja lähes kerran kuukaudessa toteutuvat työharjoittelujaksot ovat oppilaiden valinnaisaine. Suunnittelussa otetaan huomioon oppilaan yksilölliset tarpeet. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti lähiopetuksena koulussa ja ohjattuna työpaikoilla. Myös koulun ulkopuolella tapahtuva opiskelu, retket ja tutustumiskäynnit ovat tärkeä osa joustavaa perusopetusta. Opettajan työparina toimii jopo-ohjaaja, joka tukee oppilaita laajasti elämän eri osa-alueilla.

Hakuaika elokuussa 2025 alkavaan opetukseen on 3.-31.3.2025.

Kodin ja koulun yhteistyö

Koulun tärkein kumppani on perhe. Huoltajat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on lapsen hyvän oppimisen, kasvun ja kehityksen edellytys.

Perusopetuslain mukaan ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta on huoltajilla. Koulun tehtävänä on vastata opetuksesta ja tukea oppilaan kasvua. Yhteistyön sujuvuus edellyttää aktiivisuutta, avoimuutta ja sitoutumista. Kodin ja koulun yhteistyön tulee perustua keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen.

Lapsen yksilöllisten tarpeiden näkeminen edellyttää perheiden erilaisten tarpeiden huomioon ottamista. Tiivis yhteydenpito kodin ja koulun välillä helpottaa riittävän aikaisen tuen löytämistä mahdollisten huolien ilmaantuessa. Perheen tukena on oppilashuollon moniammatillinen verkosto.

Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään monin tavoin. Vanhempainillat, juhlat, avoimien ovien päivät ja yhteiset retket ovat kodin ja koulun yhteistyötapoja. Lapsen omalla luokalla yhteistyömuotoja ovat vanhempien kokoukset ja keskustelutilaisuudet, vanhempainvartit, luokkatoimikunta sekä luokan omat juhlat ja retket.