Ajankohtaista

Rauman päiväkodeissa, kouluissa ja lukiossa vietetään Hävikkiviikkoa 11.–17.9.

Kuva: Koululainen juo maitoa leipä kädessä

Rauman kaupungin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja Rauman Lyseon lukiossa vietetään valtakunnallista Hävikkiviikkoa 11.–17.9. Ruokapalvelut kannustaa lapsia ja nuoria vähentämään lautashävikkiä. Parhaiten ruokajätteen vähentämisessä onnistuneet palkitaan.

Viime vuonna teemaviikolla mitattiin koululaisten ja lukiolaisten lautashävikin päivittäistä keskiarvoa yhtä oppilasta tai opiskelijaa kohti. Jos koulu pääsi ruokailijakohtaisesti alle 20 gramman, oppilaat saivat palkinnoiksi jäätelöt. Tänä vuonna haasteessa ovat mukana myös päiväkodit.

– Palkinnon saavat tällä kertaa ne koulut, joissa päästään lautashävikin määrissä keskimäärin korkeintaan 10 grammaan ruokailijaa kohti. Päiväkodeista vastaavasti palkitsemme ne, joissa hävikin keskiarvo on korkeintaan 15 grammaa lasta kohti. Haluamme muistuttaa lapsia ja nuoria ottamaan ruokaa lautaselle sen verran kuin jaksaa syödä. Lisää voi aina hakea, palvelusuunnittelija Taru Salonoja kertoo.

Hävikkiviikon materiaaleja on kyseisen viikon ajan esillä eRuokalista-palvelussa sekä päiväkotien, koulujen ja lukion ruokailutiloissa.

– Lapset suhtautuivat ruokahävikin vähentämiseen viimeksi innostuneesti, ja he halusivat selvästi vähentää lautashävikkiä. Hävikkiviikko tuo konkreettisesti esille, että ruokajätteen vähentämisellä on merkitystä ja siitä palkitaan. Sama asia pätee ruokahävikin vähentämiseen yleisellä tasolla – palkinto vaan on isossa mittakaavassa paljon suurempi, Salonoja sanoo.

Tarjoiluhävikin vähentäminen vaatii suunnitelmallisuutta

Vaikka ruokailijoilla on tärkeä rooli ruokajätteen vähentämisessä, myös ateriapalveluiden tuotannossa keskitytään vuoden jokaisena päivänä erityisesti tarjoilu- ja valmistushävikin minimoimiseen.

– Ruokahävikin vähentäminen on monen asian summa. Suurin haaste on ruokailijamäärien ja menekin ennakointi, mikä vaikuttaa tarjoiluhävikkiin. Joissakin yläkouluissa ja lukiossa ruokailijamäärät vaihtelevat päivien ja ruokalajien mukaan, sillä kaikki yläkoululaiset ja lukion opiskelijat eivät käy joka päivä syömässä. Tämä hankaloittaa ruokamäärien ennustamista, Salonoja toteaa.

Salonojan mukaan ruokalajien menekki vaihtelee ruokalistasta toiseen melko paljon. Yhdessä kuuden viikon ruokalistakierrossa menekki voi olla täysin erilainen kuin seuraavassa.

– Ruokaa valmistetaan pääosin sen perusteella, kuinka paljon ruokalajeja on viimeksi kulunut. Huomioimme myös mahdolliset tiedossa olevat poikkeamat ruokailijamäärissä, kuten retkillä olevat ryhmät ja lukion koeviikot, Salonoja sanoo.

Lisätietoa Hävikkiviikosta löytyy osoitteesta kuluttajaliitto.fi/havikkiviikko.