Ajankohtaista

Rauman satama on väylä maailmalle ja maailmalta kotiin

Rauman satama

Teksti: Marko Östman
Juttu on julkaistu alun perin Rauma-lehden numerossa 1/2023

Jo vuosisatojen ajan Rauma on ollut suomalaisen merenkulun merkittävimpiä paikkakuntia. Merellinen historia ja perinteet näkyvät tänäkin päivänä katukuvassa. Rauman Satama Oy:n Rantaelämää vuodesta 1442 -slogan viittaa ajankohtaan, jolloin kaupunki katsotaan perustetuksi.

– Hyvä kysymys on, oliko ensin satama vai kaupunki eli rakentuiko asutus aikanaan jonkinlaisen sataman ympärille. Meri on tärkeä osa raumalaista identiteettiä samalla tavalla kuin Rauman kieli. Tehtävämme on huolehtia siitä, että meri ja satama ovat täällä myös meidän jälkeemme – entistäkin elinvoimaisempina, Rauman Satama Oy:n toimitusjohtaja Janne Virta sanoo.

Rauman Satama Oy hallinnoi, ylläpitää ja kehittää satama-alueen infrastruktuuria ja turvallisuutta. Alueella työskentelee useita toimijoita, joista suurin on satamaoperaattori Euroports Finland Oy. Rauma on Suomen kolmanneksi suurin konttisatama. Myös metsäteollisuus on merkittävä asiakas.

– Satama tuo Rauman seudulle elinvoimaisuutta ja kansainvälisyyttä. Tuotamme monin tavoin hyvinvointia alueen asukkaille. Satamalla on esimerkiksi iso työllistävä vaikutus. Alueen toimijat työllistävät yhteensä noin 800 henkilöä, minkä päälle tulevat vielä välilliset työllistämisvaikutukset. Tällöin puhutaan jo useammasta tuhannesta ihmisestä.

Rauman sataman vaikutus kantaa pitkälle sisä-Suomeen. Esimerkiksi Pirkanmaan suuntaan on keskusteltu yhteistyötä vahvistavasta kasvukäytäväajatuksesta.

– Luomme valmiuksia monenlaiseen. Tulevaisuudessa kiertotalous tulee tarjoamaan uusia mahdollisuuksia. Satama voi toimia myös sellaisen teollisen tuotannon alustana, jonka raaka-aineet vaativat meriteitse tapahtuvaa logistiikkaa.

– Jollain aikavälillä tulee ajankohtaiseksi satama-alueen laajentaminen Järviluotoon. Juuri nyt sille ei ole akuuttia tarvetta, mutta asioiden eteenpäin vieminen vie vuosia. Suunnittelu- ja kaavoitustyötä tehdään siis hyvissä ajoin ennakkoon.

Maasähköä ehkä omana tuotantona

Vallitseva maailmantilanne on korostanut merikuljetusten merkitystä. Viennin ja tuonnin näkökulmasta Virta kuvailee Suomea saareksi, sillä Venäjän hyökkäyssodan vuoksi kuljetukset tapahtuvat pääsääntöisesti laivoilla.

Hyvinvoivat merialueet ovat korkealla sekä satamatoimijoiden että varustamoiden intresseissä. Kestävän kehityksen mukaiset toimenpiteet on kirjattu Rauman Satama Oy:n strategiaan.

– Olemme lähteneet kehittämään seurantatyökaluja. Investoimme järjestelmiin, joilla saamme automaattisesti tietoomme satama-alueen ekosysteemin hiilidioksidipäästöt. Näemme nämä arvot alueittain ja voimme reagoida niihin, Virta kertoo.

Rauman Satama Oy on yhdessä Rauman kaupungin ja alueen metsäteollisuuden toimijoiden kanssa mukana Lounais-Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n toteuttamassa Rauman merialueen yhteistarkkailussa.

– Osana vihreää siirtymää tarjoamme kuluvan vuoden syksystä lähtien aluksille maasähkön. Näin alusten ei tarvitse käyttää laiturissa moottoreitaan saadakseen virtaa. Samalla pohdimme mahdollisuuksia tuottaa osan sähköstä itse esimerkiksi aurinkopaneelien avulla.

– Uusimme parhaillaan jäteasemia sekä tarjoamme aluksille käymäläjätevesien vastaanoton. Teemme asiat varustamoille ja heidän aluksilleen mahdollisimman helpoksi.

Alukset edistävät Itämeren hyvinvointia

Suomi on yksi Itämeren yhdeksästä rannikkovaltiosta. Edistääkseen omalta osaltaan hyvinvoivaa Itämerta Rauman Satama Oy aloitti helmikuussa 2023 uudenlaisen yhteistyön John Nurmisen Säätiön kanssa. Helmikuusta 2023 alkaen säätiö on saanut Rauman Satama Oy:ltä 20 euron lahjoituksen jokaista Rauman satamaan saapuvaa laivaa kohden.

– Kyseessä on koko Itämereen keskittyvä yleisluontoinen tuki. Olemme keskustelleet myös sellaisesta mahdollisuudesta, että tuki voisi kohdistua tulevaisuudessa meidän kotivesillemme Selkämerelle, Virta kertoo.

Rauman satamassa käy vuosittain noin 900 laivaa. Vuoden aikana lahjoitettava potti on siis merkittävä.

– Hyvinvoivan Itämeren merkitys ei rajoitu pelkästään liiketoimintaan, vaan sillä on oma roolinsa myös esimerkiksi virkistyskäytössä, Virta muistuttaa.