Kesällä 2023 inspiroidutaan itseoppineiden taiteilijoiden alkuvoimasta Rauman taidemuseossa
Uutinen
Rauman taidemuseo nostaa esiin tulevassa kesänäyttelyssään nykykansantaiteen klassikkoja ja uusia lupauksia Suomesta ja maailmalta, ja tuo tekijät vuoropuheluun myös nykytaiteen kanssa. Yksi näyttelyn taiteilijoista on Erkki Pirtola (1950-2016), jonka yksityisnäyttely oli esillä Rauman taidemuseossa vuonna 1991. Pirtola oli intohimoinen vastavirtataiteen puolestapuhuja ja ITE-taiteen dokumentoija.
Kesän 2023 ryhmänäyttelyssä ”Lintu ja kala!” juhlitaan uteliaisuutta, kapinallisuutta, herkkyyttä, iloa ja haavoittuvuutta, sekä pohditaan sosiaalisesti kestävää kehitystä taidemaailmassa. Näyttelyn kuraattoreina toimivat Helka Ketonen, Raija Kallioinen, Elina Vuorimies ja Heta Kaisto. Käytössä ovat Rauman taidemuseon päänäyttelytilojen lisäksi sisäpiha, piharakennukset ja verstas, ja näyttely jalkautuu myös kaupunkitilaan.
Kokonaisuus on esillä 10.6. – 24.9.2023 välisen ajan.
Kohti sosiaalisesti kestävämpää taidemaailmaa
Neljän vahvan tekijän kuraattoritiimi pohjaa työskentelynsä keskusteluille, jopa keskinäisille väittelyille. He pohtivat kiperiä kysymyksiä taiteen tekijyydestä, ympäröivästä yhteiskunnasta, ympäristöistä sekä siitä miten taidetta katsotaan.
Porilaislähtöinen Elina Vuorimies vastasi liki kahdenkymmenen vuoden ajan ITE-museon toiminnasta. Vuorimies on lisäksi toiminut Satakunnan ITE-hankkeen kartoittajana.
– Yli sata vuotta sitten tutkijat ja ammattitaiteilijat löysivät näitä laitoksissa ja omissa pienissä elinpiireissään taidettaan tekevät. He loivat sydämensä palosta ja kutsumuksesta ilman koulutusta tai välttämättä edes kosketusta taidemaailmaan. Ajattelen, että näiden sekä nykyisten taiteilijoiden yksilölliset elämäntarinat laittavat katsojan pohtimaan omaa kokemuspiiriään, ja näyttävät ulospääsyn kohti suvaitsevampaa elämäntapaa, kuvailee Elina Vuorimies.
Sosiaalisen kestävän kehityksen teema on näyttelyssä keskeinen kiinnostuksen kohde myös Rauman taidemuseon museointendenttinä toimivalle Heta Kaistolle.
– Meillä pienillä museoilla voisi olla entistä suurempi rooli tukea tekijöitä, joiden lähtökohdista on vaikeampi saavuttaa tie taiteeseen. Millaisia asioita sallimme seuraaville sukupolville, ja kuka tulevaisuudessa saa tehdä taidetta, on yksi näyttelyssä pohtimiamme kysymyksiä, Kaisto kuvailee näyttelyn tavoitteita.
Yhteistyökumppanina Maaseudun Sivistysliitto
Kulttuurituottaja Raija Kallioiseen henkilöityy Maaseudun Sivistysliiton pitkä rupeama maakuntien ITE-taiteen kartoituksissa ja nykykansantaiteen esiin nostamisessa. Hän on ollut perustamassa eurooppalaista outsider-taiteen verkostoa, ja on myös henkilö, joka oivalsi ITE-lyhenteen taidemuodon nimitykseksi.
– ITE-taide on käsitteenä tarpeellinen, jotta voidaan etsiä, tunnistaa ja esitellä itseoppineiden taiteentekijöiden arjesta nousevaa ilmaisua ja luovuutta. Se, miten ITE-taiteilijoiden tuotanto koskettaa ihmisiä ja jää historiaan, jää ajan edetessä punnittavaksi, aivan kuten ammattitaiteilijoidenkin tuotanto, kuvailee Raija Kallioinen käsitteen merkitystä.
Maaseudun Sivistysliiton kulttuurijohtaja Helka Ketonen on pitkän linjan taideasiantuntija ja taiteen kuraattori, ja tuttu myös raumalaisille. Hän toimi Lönnströmin taidemuseon johtajana vuosina 1992-1997, ja on perustanut RaumArs –residenssiohjelman.
– Lintu ja kala kuvastaa hyvin näyttelyn teemoja, jotka ovat sekä paikkaan sidottuja että lintujen lailla taidemaailmassa kiertäviä yhteisiä teemoja. Teokset sijoittuvat ympäri kaupunkia ja tuottavat myös elämyksiä satunnaisille ohikulkijoille pitkin kesää, summaa Helka Ketonen näyttelyn hengen.