Pikku-Jumbo

Rauman Pikku-Jumbo muistuttaa rautatien käänteentekevästä merkityksestä alueen elinkeinoelämälle. 

Kulttuuri

Suomessa valmistettiin aikoinaan yhteensä 161 Tk3-höyryveturia, jotka tunnetaan lempinimellä Pikku-Jumbo. Yksi niistä komeilee yhä tänä päivänä Raumalla. Veturi on historiallinen monumentti, joka muistuttaa rautatien käänteentekevästä merkityksestä alueen elinvoimalle.

Rauman raidehistoriaa

Kokemäeltä Raumalle kulkeva Rauman rata oli aikoinaan Suomen ainoa kunnallinen rautatie. Rata valmistui vuonna 1897 Rauman kaupungin ja radanvarren yrittäjien omin varoin, ja sen myötä Rauman elinkeinoelämä sai aivan uudenlaista tuulta purjeisiinsa. Rata myytiin Valtionrautateille vuonna 1950 ja rahoilla rakennettiin Otankoulu. Henkilöliikenne radalla päättyi vuonna 1988.

Vuonna 2025 päätettiin henkilöraideliikenteen palauttamisesta Rauman ja Tampereen välille. Liikenteen on määrä alkaa vuoden 2027 aikana.

Pikku-Jumbon historiaa

Tk3, lempinimeltään Pikku-Jumbo, oli valmistusmäärältään suurin suomalainen höyryveturisarja. Vetureita valmistettiin yhteensä 161 kappaletta vuosina 1927–1953, eivätkä ne kaikki ehtineet koskaan olla samaan aikaan käytössä. Osa vetureista jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan jälkeen, jolloin tuli tarvetta uusille vetureille.

Suurin osa Pikku-Jumboista valmistettiin Suomessa Tampellan ja Lokomon konepajoilla, mutta rajallisen tuotantokapasiteetin vuoksi veturit 1147–1166 valmisti tanskalainen Frichs vuonna 1949. Veturit olivat tyypiltään kevyitä tavarajunavetureita.

Liikennöivässä kunnossa on enää neljä Pikku-Jumboa. Kaikkiaan kriisivarastoissa ja muistomerkkeinä on noin 25 veturia.

Talkootyöllä uuteen loistoon

Raumalla muistomerkkinä toimivan Pikku-Jumbon kunnostukseen on vuosien varrella osallistunut vapaaehtoisesti myös joukko raumalaisia alihankkijoita. Vuonna 1987 kunnostustyöt aloitettiin neljän valtion avuin työllistetyn nuoren voimin. Pian kuitenkin todettiin, että mukaan tarvitaan myös kokeneempia ammattilaisia, ja kaupungilla työskennellyt maalari Matti Salminen saatiin mukaan kunnostustöihin. Myös kaupungin suuntaan edustajana toiminut Leena Ruusu-Viitanen oli aktiivisesti suunnittelemassa kunnostustöitä.

Pikku-Jumbon tekniset tiedot

  • Akselijärjestys 2-8-0 
  • Suurin akselipaino 10,7 t 
  • Pituus 16 000 m 
  • Paino 51,8 + 26,4 t 
  • Suurin sallittu nopeus 60 km/h 
  • Vetopyörien halkaisija 1 270 mm 
  • Pyörästön pituus 12 660 mm 
  • Vetovoima 9 550 Kp / 94 kN 
  • Tulipinta 84,8 m² 
  • Työpaine 14,0 kp/cm² 
  • Vesitila 9,5 m³ 
  • Halkotila 10,0 m³ 
  • Hiilitila 4,5 m³ 
  • Sylinteri/isku 460/630 mm
  • Vetovoima 9550 kp = 94 kN  

Pikku-Jumbo 1167:n matka muistomerkiksi Raumalle

1952
Lokomon konepajalla valmistettu Pikku-Jumbo otetaan käyttöön Tampereella vuonna 1952.

1952–1969
Veturi 1167 palvelee aluksi Tampereella. Vuodesta 1964 eteenpäin se sijoitetaan Ouluun ja pois liikenteestä se otetaan Kemissä vuonna 1969. Käytöstä poiston jälkeen veturi varastoidaan vuonna 1971 Iisalmelle.

1985
Keskustelut Pikku-Jumbon hankkimisesta muistomerkiksi Raumalle alkavat Raimo Vahannon ja kaupunginjohtaja Uljas Mäkelän toimesta.

1985
Raimo Vahanto jättää Rauman kaupunginvaltuustolle 25.3.1985 aloitteen veturin hankinnasta, minkä jälkeen kaupunginhallitus tekee anomuksen Valtionrautateille. Ensimmäisen yhteydenoton jälkeen asia ei vielä etene, mutta sinnikkäiden yhteydenottojen myötä Helsingin pääkonttorilla myönnytään idealle.

1986
VR:n pääjohtaja Herbert Römer sekä hallintojohtajan sijainen, konttoripäällikkö Matti Alava allekirjoittavat luovutuskirjan 28.8.1986. VR lahjoittaa Pikku-Jumbon Rauman kaupungille.

1987
Veturi saapuu Raumalle 3.7.1987 Iisalmesta, ja kunnostustyöt alkavat. Veturi on saapuessaan punaruskea, sillä se on maalattu ruosteenestomaalilla. Kunnostustyöhön osallistuu niin vapaaehtoisia kuin kaupungin työntekijöitä maalari Matti Salmisen johdolla.

1988
Lähes valmis veturi hinataan ulos 20.3.1988. Samana vuonna puretaan Rauman vanha veturitalli. Pikku-Jumbo saa jäädä nykyiselle paikalleen veturitallin kääntöpöydälle. Ennen lopullista sijoittumista piti alueelle laatia uusi Veturipuiston asemakaava.

2001
Matti Salmisen johdolla toteutetaan uudet kunnostustyöt. Veturi käydään kauttaaltaan läpi. Ruosteen poiston ja maalauksen ohella ohjaamoon tulee lukitut ovet.

2012
Kolmas isompi kunnostustyö alkaa 28.5.2012. Pikku-Jumbo yhdistetään kaupungin katuvaloverkostoon. Kunnostustyöt toteutetaan yhteistyössä Rauman Katulähetyksen VALO-ammattikoulutuksen, ammattioppilaitos Winnovan sekä SPR Rauman osaston kanssa. Projekti todetaan päättyneeksi 1.11.2012, kun Atte Salminen ja Topias Vahanto sytyttävät Pikku-Jumbon valot.

2018–2020
Veturin valot uusitaan Winnovan toimesta. Lisäksi tehdään muita pienempiä korjaustöitä.

2025
Alkuvuodesta 2025 allekirjoitetun sopimuksen myötä veturin kunnossapito siirtyy Lions Club Fänikkin vastuulle.