Rauman kaupunki ja Eurajoen kunta ovat yhteistyössä selvittäneet mahdollisuutta tuottaa seudulla syntyvästä kierrätyskelvottomasta jätteestä energiaa. Selvitys on osa Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa Jätevirroista arvonnousua Satakuntaan -hanketta.
ÅF Pöyryn tekemän alustavan selvityksen mukaan lämpöenergiaa tuottava ekolämpölaitos käyttäisi polttoaineena jätteitä. Sen minimikapasiteetti olisi 100 000 tonnia. Tuotettu höyry hyödynnettäisiin pääasiassa kaukolämpönä ja teollisuudessa.
Alustavan selvityksen mukaan laitosinvestointi on suuruusluokaltaan noin 80 miljoonaa euroa, mikä täsmentyy myöhemmässä vaiheessa. Ekolämpölaitoksen toimintaa varten tullaan perustamaan oma yhtiö. Tuleva yhtiömuoto ja rahoitus ovat selvitettävinä.
Ekolämpölaitos on toiminnaltaan tehokas, vähähiilipäästöinen ja ympäristöystävällinen ja tukee Rauman alueen tulevia energiaratkaisuja. Laitokselle soveltuva tontti voisi mahdollisesti sijaita esimerkiksi Rauman UPM:n tehdasalueella. Tämä toisi synergiaetuja ja laskisi muun muassa laitoksen investointikuluja, kun hyödynnettäisiin jo alueella olemassa olevaa infraa.
Polttokelpoisen jätteen saatavuutta selvitetään parhaillaan, sillä jätettä tarvitaan Rauman seutua laajemmalta alueelta. Alustavan arvion mukaan noin puolet poltettavasta jätteestä eli noin 50 000 tonnia muodostuu teollisuudesta.
Tavoitteena on polttaa alueen kierrätyksen hyödyntämättömät energiajakeet lähellä omassa laitoksessa, mikä laskisi jätteenkuljetuksen kasvihuonekaasupäästöjä. Kierrätykseen kelpaamatonta jätettä ei tällöin enää kuljetettaisi pitkiä matkoja, ja jätteet voitaisiin muuntaa lähienergiaksi.
– Ekolämpölaitos vauhdittaisi merkittävästi Rauman seudulla kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa. Sen ympärille voisi kehittyä esimerkiksi laitoksesta syntyvän kuonan ja lentotuhkan jalostusta. Lisäksi alueelle keskittyvien jätevirtojen, kuten muovien ja metallien, lajittelusta voisi syntyä lisää yritystoimintaa, Eurajoen Romu Oy:n toimitusjohtaja Juuso Luodesmeri kertoo.
– Kiertotalous on mahdollisuus monipuolistaa kaupunkimme elinkeinorakennetta. Edistämällä kiertotaloutta vastaamme aikamme suurimpiin haasteisiin, kuten luonnonvarojen ehtymiseen, jatkuvaan väestönkasvuun, ilmastonmuutokseen ja digitaaliseen vallankumoukseen, projektipäällikkö Jaana Suksi sanoo.