Rauman kouluverkkouudistus

Rauman alakouluverkkosuunnitelma ja siihen liittyvät selvitykset ovat valmistuneet ja niiden perusteella on syntynyt kaksi vaihtoehtoa Rauman uudeksi kouluverkoksi. Molemmissa vaihtoehdoissa neljän koulun oppilaat siirtyvät muihin kouluihin vuosien 2026–2030 aikana. Väistyvät koulut ovat Kaaro, Kortela, Kodisjoki ja Vasarainen.

Vaihtoehto A:

Kouluverkkovaihtoehdossa A vastaanottavina kouluina ovat uudet koulut Uotilassa ja Nanunkalliossa sekä vuonna 2019 valmistunut Pohjoiskehän koulu. Kouluvaihdokset tehtäisiin kolmessa vaiheessa siten, että lukuvuonna 2026–2027 Kodisjoen ja Vasaraisten koulun oppilaat siirtyisivät Uotilan kouluun ja lukuvuonna 2027–2028 Kortelan koulun oppilaat Nanunkallion kouluun. Viimeisenä siirtyisivät Kaaron koulun oppilaat Pohjoiskehän kouluun aikaisintaan lukuvuonna 2030–2031.

Vaihtoehto B:

Vaihtoehdossa B Kodisjoen koulun oppilaat siirtyisivät Uotilan sijasta Unajan kouluun. Muilta osin suunnitelma on vaihtoehto A:n mukainen. Vaikka oppilaita vastaanottavat koulut on suunnitelmassa nimetty, on vanhemmilla normaaliin tapaan mahdollisuus valita lapselleen muukin koulu.

Myös Karin koulu kuului tarkasteltavien koulujen joukkoon. Suuren oppilasmäärän takia sen siirtäminen muihin kouluihin ei ole mahdollista. Lisäksi Karin koulun roolia maahanmuuttajien valmistavan opetuksen kouluna on vahvistettava entisestään.

Mahdollisuus osallistua keskusteluun ja vaikuttaa

Kouluverkkouudistukseen voi ottaa kantaa vastaamalla kyselyyn, johon tulee linkki tälle sivulle. Kysely on auki 15.–28.4. Tarkastelun kohteena olevien koulujen oppilaiden vanhemmille tehdään oma kysely ja lasten sekä muun kouluväen kanssa käydään keskusteluja suunnitelmasta ja siihen vaikuttavista selvityksistä. Lapsivaikutusten arviointi on oleellinen osa kouluverkkosuunnittelua.

Kaikille kuntalaisille avoimet keskustelutilaisuudet järjestetään Rauma-salissa:

• tiistaina 9.4. kello 17-19
• torstaina 11.4. kello 17-19

Ensimmäistä tilaisuutta on mahdollista seurata verkosta suorana lähetyksenä tai katsoa siitä tallenne.

Selvitystyötä monesta näkökulmasta

Kouluverkkosuunnittelussa tarkasteltiin vaihtoehtoisia malleja erilaiset näkökulmat huomioiden. Pedagogisista seikoista nousivat esille erityisesti maltilliset ryhmäkoot, opetuksen ja oppimisen tukemismahdollisuudet, koulutilojen täysipainoinen käyttö, erityisopetuksen järjestäminen, pienryhmien mahdollisuus, yhdysluokkaopetuksesta luopuminen ja maahanmuuton huomioiminen.

Koulurakennusten tarkastelussa vertailtiin alakoulujen rakenteellista kuntoa, ylläpitokuluja ja investointitarpeita. Alueellinen tarkastelu puolestaan osoitti, että alle kouluikäisistä 69 prosenttia asuu 3,5 kilometrin säteellä kaupungin keskustasta.

Suunnittelussa huomioidut seikat

• Pedagogiset seikat
• Opiskeluhuolto
• Henkilöstövaikutukset
• Investoinnit ja koulurakennukset
• Koulukuljetukset
• Maahanmuuttoennusteet

Kesäkuussa valtuuston päätettäväksi

Kaupunginhallitus päätti viime joulukuussa kouluverkkoa koskevan selvitystyön tekemisestä, koska ikäluokat ja samalla oppilasmäärät pienenevät voimakkaasti. Selvitys ja suunnitelmat uudeksi kouluverkoksi esitellään kuntalaisille ja käynnistetään keskustelu. Saatu palaute analysoidaan ja annetaan päättäjille. Päätöksentekoprosessi käynnistyy 29.5. sivistysvaliokunnasta jatkuen kaupunginhallituksen käsittelyyn 3.6. Lopullisen päätöksen uudesta kouluverkosta tekee kaupunginvaltuusto 17.6.2024.

Miksi kouluverkkoa uudistetaan?

Kouluverkon uudistamisen merkittävin syy on Rauman pienenevät oppilasmäärät. Aikavälillä 2020–2030 alakoululaisten määrä vähenee 27,6 prosentilla eli noin 660 lapsella. Luku on noin kolmannes koko alakoulujen oppilasmäärästä ja tarkoittaa käytännössä 33 luokallista vähemmän oppilaita. Oppilasmäärän voimakas väheneminen ja kaupungin taloudellisen liikkumavaran pieneneminen edellyttävät kouluverkon tarkastelua, jotta strategiseksi tavoitteeksi asetettu lasten laadukas koulutus voidaan turvata.

Mitä uudistuksella tavoitellaan?

• Laadukkaan perusopetuksen turvaamista tulevaisuudessakin
• Hallittuja ryhmäkokoja
• Tuntikehysten ja tuntimäärien säilyttämistä
• Terveellisiä ja turvallisia koulurakennuksia
• Oppilasmäärien mukaista koulutilojen mitoitusta
• Alueellisesti tasapainoista alakouluverkkoa
• Nykyaikaisia ja viihtyisiä oppimisympäristöjä
• Koulutilojen korkeampaa käyttöastetta
• Opiskeluhuollon parempaa saatavuutta
• Peruskorjaus- ja ylläpitokustannusten vähenemistä
• Henkilöstön tarkoituksenmukaista sijoittelua
• Maahanmuuton huomioimista