Ajankohtaista

Rauma on saavuttanut Hinku-hankkeen päästövähennyksen välitavoitteen

Satamakadun liikennettä.

CO2-raportti eli raportti Rauman kasvihuonepäästöistä vuosina 2008–2018 ja ennakkotieto vuodelta 2019 ilmestyivät huhtikuussa 2020. Rauman kaupunki on Hinku-kuntana sitoutunut tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

– Rauma on ollut mukana päästöseurannassa palvelun perustamisesta lähtien. Meillä on käytettävissä jo kymmenen vuoden tulokset päästökehityksestämme, hankekoordinaattori Ilona Helske kertoo.

Rauman päästöt kasvoivat 14 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2018, kun teollisuuden päästöt ovat mukana tarkastelussa. Vuoteen 2008 verrattuna päästöt ovat laskeneet 19 prosenttia. Tarkasteltuna Rauman päästökehitystä lämmitystarpeen perusteella normeerattuna yhteenlasketut päästöt kasvoivat 7 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2018.

CO2-raportoinnissa tarkastellaan kasvihuonekaasupäästöjä 11 sektorilla, jotka ovat kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämmitys, erillislämmitys, teollisuus ja työkoneet, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto.

Raportissa esiintyvä energiantuotannon päästökerroin kuvaa sitä, kuinka paljon hiilidioksidia tietyn energiamäärän tuotannossa vapautuu ilmakehään. Eri tuotantotavoilla on erilaiset päästökertoimet. Myös vuodenajat ja kysynnänvaihtelut vaikuttavat siihen, miten vähäpäästöisesti energiaa voidaan tuottaa.

CO2-raportissa esitetään päästömääriä asukasmäärään suhteutettuna sekä lämmityksestä aiheutuvia päästöjä lämmitystarpeen eli talven kylmyyden mukaan. Sen sijaan laskennassa ei ole käytettävissä tarvittavia lähtötietoja suhteuttamaan teollisuuden tai maatalouden päästöjä tuotantomääriin tai liikenteen päästöjä liikennesuoritteiden määriin.

Rauman päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta olivat vuonna 2018 noin 10 prosenttia pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Rauman asukasta kohti lasketut päästöt sähkölämmityksestä vuonna 2018 olivat noin 20 prosenttia pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin.

– Tuloksista ei pystytä erottamaan, aiheutuuko päästövähennys energiatehokkuuden parantamisesta, tuotannon vähentymisestä, vähäpäästöisemmistä ajoneuvoista vai liikenteen vähenemisestä, Helske sanoo.

Näistä rajallisuuksista huolimatta CO2-raportti on arvokas työkalu suunniteltaessa toimia päästöjen vähentämiseksi.

– Tähän mennessä olemme onnistuneet kohtalaisesti ja saavuttaneet välitavoitteemme, mutta vielä on paljon työtä edessä niin kaupungin, teollisuuden, liike-elämän kuin kuntalaistenkin osalta. Vain yhdessä voimme onnistua, Helske toteaa.

Tutustu CO2-raporttiin kaupungin ympäristönsuojelun nettisivuilta.

Hieman suppeamman sektorivalikoiman päästöjä voi seurata viikkotasolla CO2-raportin sivuilla, joita päivitetään noin neljän viikon välein.