Ajankohtaista

Rauma seutukaupunkien vetovoimatutkimuksen kärjessä

Rauma ilmakuva kanalista

Rauman kaupunki sijoittui imagoltaan ykkössijalle tammi-helmikuussa 2022 toteutetussa seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa. Rauman keskeisimmiksi vetovoimatekijöiksi nousivat asuinympäristö, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, persoonallisuus ja erottuvuus, turvallisuus, keskustan viihtyisyys ja vireys, ilmapiiri ja fiilis sekä matkailutarjonta.

− Kaikkien seutukaupunkien joukossa sijoituimme hienosti ensimmäiseksi ulkoisen ja sisäisen imagon osalta. Kun imagosta ja tunnettuudesta saadut tulokset laskettiin yhteen, olimme toisena Kalajoen jälkeen, kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen toteaa.

Myös muuttovetovoiman, pitovoiman ja houkuttelevuuden osalta Rauma oli tutkimuksessa ykkösenä. Sekä raumalaisten että suurten kaupunkien edustajien vastauksissa nousivat esiin Rauman persoonalliset tunnettuustekijät – muun muassa Vanha Rauma, meri, Rauman Lukko, historia, pitsi ja Kanali.

– Olemme tehneet pitkäjänteisesti ja aktiivisesti työtä kaupungin vetovoiman, pitovoiman ja tunnettuuden eteen. On ilahduttavaa saada toistuvasti erinomaisia tuloksia tästä työstä. Raumaa arvostetaan kotikaupunkina ja meidät tunnetaan hyvin muissa seutukaupungeissa ja maamme suurissa kaupungeissa, Satu Saarinen sanoo.

Seutukaupunkien tunnettuus ja muuttovetovoima kasvaneet

Seutukaupunkien tunnettuus ja muuttovetovoima suurista kaupungeista seutukaupunkeihin ovat kasvussa edelliseen tutkimusajankohtaan 2019 verrattuna.

Mitä tunnetumpi kaupunki, sitä vetovoimaisemmaksi se koetaan. Suurten kaupunkien asukkaat tuntevat tutkimuksen mukaan seutukaupungit seitsemän prosenttia paremmin kuin vuonna 2019. Seutukaupunkeja positiiviseen valoon nostavat persoonallisuus sekä aktiiviset viestintäteot.

Suurten kaupunkien näkökulmasta muuttovetovoimaisimmat seutukaupungit ovat Rauma, Kalajoki, Iisalmi ja Kristiinankaupunki. Koronapandemia on myös osaltaan lisännyt suurissa kaupungeissa asuvien kiinnostusta seutukaupunkeja kohtaan.

Samalla seutukaupungeissa asuvien pitovoima eli halukkuus pysyä asuinkaupungissaan on vahvistunut voimakkaasti. Seutukaupungeissa asuvista 40 prosenttia kertoo korona-ajan lisänneen halukkuutta pysyä nykyisessä kotikaupungissa.

Muuttokiinnostuksen valjastaminen edellyttää aktiivista mainetyötä

Seutukaupunkien keskeisinä vetovoimatekijöinä pidetään edellisen tutkimusvuoden 2019 tapaan turvallisuutta, asuinympäristöä ja liikenteellistä saavutettavuutta.

– Potentiaalista asukas- ja työvoimakohderyhmää ovat erityisesti luontoa ja harrastuksia arvostavat lapsiperheet. Seutukaupungeilla on tuhannen taalan paikka kohdentaa markkinointia muun muassa paluumuuttoa harkitseville suurten kaupunkien asukkaille. Myös koronapandemian vaikutukset työelämän joustoihin kannattaa hyödyntää kaupungin viesteissä, seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa kannustaa.

Tulosten mukaan suurissa kaupungeissa asuvien mielikuvaan seutukaupungeista vaikuttavat pienemmässä mittakaavassa myös ilmapiiri ja fiilis, kaupalliset palvelut, matkailutarjonta sekä persoonallisuus ja erottuvuus.

Ulkoisissa mielikuvissa seutukaupunkien suurempi koko kohottaa positiivista vaikutelmaa silloin, kun paikkakunta on vähemmän tuttu. Pidemmän välimatkan takaa seutukaupungit kiinnostavat erityisesti matkailun näkökulmasta.

Seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa selvitettiin Suomen 57 kaupungin tunnettuutta, imagoa ja vetovoimaa. Tutkimukseen saatiin noin 13 000 vastausta, joista 11 100 oli seutukaupunkien asukkailta ja noin 2 000 suurten kaupunkien asukkailta. Tutkimuksen toteutti seutukaupunkiverkoston toimeksiannosta Innolink Research Oy.

Suomen seutukaupungit

Seutukaupunkeja ovat seutunsa ja talousalueensa keskukset tai keskusparit, jotka muodostavat ympärilleen työssäkäynti- ja asiointialueen. Seutukaupungeissa asuu lähes miljoona suomalaista.

Yli 30 000 asukkaan kaupungit (4): Savonlinna, Rauma, Lohja ja Salo

20 000–29 999 asukkaan kaupungit (11): Varkaus, Kemi, Kurikka, Valkeakoski, Iisalmi, Tornio, Sastamala, Raahe, Imatra, Raasepori ja Riihimäki

10 000–19 999 asukkaan kaupungit (23): Nivala, Lieksa, Paimio, Alavus, Kalajoki, Kankaanpää, Kauhajoki, Lapua, Loviisa, Parainen, Kuusamo, Ylivieska, Uusikaupunki, Kauhava, Loimaa, Akaa, Forssa, Pieksämäki, Heinola, Äänekoski, Pietarsaari, Hamina ja Jämsä

Alle 10 000 asukkaan kaupungit (19): Kannus, Ähtäri, Viitasaari, Parkano, Kristiinankaupunki, Ikaalinen, Suonenjoki, Kokemäki, Oulainen, Kemijärvi, Laitila, Somero, Saarijärvi, Alajärvi, Keuruu, Nurmes, Mänttä-Vilppula, Kitee ja Huittinen

 

Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2022