Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys selvittää maamme seitsemän maailmanperintökohteen kävijäprofiilia, asiakastyytyväisyyttä ja rahankäyttöä vuosien 2017 ja 2018 aikana. Tutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa maailmanperintökohteiden kävijöistä sekä aluetaloudellisista vaikutuksista suojelun ja kehittämistyön perustaksi. Tutkimuksessa hyödynnetään Metsähallituksen kävijäseuranta- ja laskentamallijärjestelmää, jolla tutkitaan aktiivisesti kansallispuistojen kävijöitä.
Suomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimuksen aineistoa kerätään toukokuusta syyskuuhun Sammallahdenmäen hautaröykkiöllä Raumalla, Petäjäveden vanhalla kirkolla Keski-Suomessa ja Merenkurkun saaristossa Vaasassa. Maailmanperintökävijät voivat vaikuttaa kohteessa tapahtuvaan kehitystyöhön täyttämällä kyselylomakkeen paikan päällä. Kävijätutkimus aloitetaan Sammallahdenmäen osalta 15.6.2017. Kävijätutkimuksen toteuttamista Sammallahdenmäellä koordinoi vs. museonjohtaja Hanna-Leena Salminen. Hän on tavattavissa torstaina 15.6. klo 9.30–13.00 Sammallahdenmäen eteläisellä infopisteellä osoitteessa Savulaaksontie 181.
Vuonna 2018 tutkimusta jatketaan Suomenlinnan merilinnoituksessa Helsingissä, Verlan puuhiomolla ja pahvitehtaalla Kouvolassa, Vanhan Rauman puukaupunkialueella ja Struven maanmittausketjun Keski-Suomen pisteellä Oravivuorella. Merenkurkkua ja Suomenlinnaa lukuun ottamatta paikallistaloudellisia vaikutuksia ei ole aikaisemmin tutkittu maailmanperintökohteissa.
Tutkimusta tehdään yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalveluiden, Suomenlinnan hoitokunnan, UPM-Kymmenen, Maanmittauslaitoksen, Rauman kaupungin, Petäjäveden vanhan kirkon säätiön ja Museoviraston kanssa.
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys perustettiin vuonna 2016 vahvistamaan kohteiden välistä yhteistyötä. Kävijätutkimushanke on osa Suomen kansallista maailmanperintöstrategiaa. Hankerahoitus on osa Museoviraston Suomen maailmanperintökohteille myöntämää valtionavustusta tutkimus- ja kehityshankkeisiin.