Rauman kaupungin tarkastuslautakunnan vuoden 2020 arviointikertomus on valmistunut. Kaupunginvaltuusto käsittelee kertomusta kokouksessaan maanantaina 31.5.
Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan tehtävä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet sekä onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla.
– Koronan aiheuttamista poikkeusoloista huolimatta talousarviossa asetetut toiminnan ja talouden tavoitteet saavutettiin vuonna 2020 pääosin hyvin. Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelman tavoitteet eivät kuitenkaan täyttyneet kaikilta osin ja osa toimenpiteistä aikataulutettiin uudelleen, kaupunginreviisori Johanna Suokanto kertoo.
Myönteisinä huomioina tarkastuslautakunta toteaa, että Rauman imago on kehittynyt positiivisesti ja alueelle on saatu edelleen yritysinvestointeja. Onnistumisena voidaan pitää myös kaupungin profiloitumista, sitoutumista ja hyviä tuloksia Hiilineutraali kunta -hankkeen osalta. Raumalla päästöt ovat vähentyneet enemmän kuin Hinku-kunnissa keskimäärin.
Raumalla kuntalaisten liikuttamiseen on panostettu – infra ja palveluketjut ovat kunnossa. Myös sosiaali- ja terveystoimialan hoito- ja palvelutakuut ovat toteutuneet pääosin hyvin. Asukastyytyväisyyskyselyistä on saatu hyviä tuloksia muun muassa varhaiskasvatuksessa ja yhdyskuntateknisissä palveluissa.
Valtuustokauden viimeisessä arviointikertomuksessa on arvioitu myös strategian toteutumista koko valtuustokaudella. Rauman Tarinan viitoittamaan suuntaan on edetty monella osa-alueella.
Koronavuosi toi taloudellista helpotusta
Vuonna 2020 koronapandemia haastoi kaupunkia nopeaan reagointiin, resurssien joustavaan käyttöön ja palvelujen järjestämiseen vaihtoehtoisilla tavoilla. Kamppailu koronaa vastaan on onnistunut tähän asti kohtuullisen hyvin ja saanut aikaan myönteistä toiminnan kehitystä. Henkilöstö on eri toimialoilla tehnyt yhteistyötä koronan hallintaan liittyvässä koordinoinnissa, viestinnässä, henkilöstön uudelleen sijoittelussa ja palvelujen muotoilussa.
Taloudellisesta näkökulmasta viime vuosi toi kaupungille hengähdystauon valtion koronatukien muodossa. Valtion maksamat koronatuet olivat yhteensä 14 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 koronasta ei kuitenkaan aiheutunut vastaavaa rahanmenoa tai tulovähennystä, mikä paransi kaupungin tulosta. Lisäksi valtio maksoi tukia sairaanhoitopiireille, mikä vähensi kuntien erikoissairaanhoidon kustannuksia. Kuntien koronaan liittyvät menopaineet ovat suuret, mutta ne tulevat viiveellä, kuten hoitovelan purku. Toimintamenojen kasvu pysyi hillittynä +0,2 prosentissa.
Rahoitustilannetta paransi hetkellisesti myös se, ettei kaupungin mittava investointiohjelma rasittanut vielä vuoden 2020 taloutta. Investoinnit olivat maltilliset 17,4 miljoonaa euroa.
– Jatkossa on varauduttava isojen investointien vuoksi velan ottamiseen ja poistotason nousuun. Talous on pidettävä siinä kunnossa, että tulorahoitus riittää ja velat saadaan maksettua. Painetta lisää entisestään mahdollinen hyvinvointialueiden muodostuminen vuoden 2023 alusta. Talouden kokonaissuunnittelun merkitys korostuu tulevina vuosina, Suokanto sanoo.
Asukasmäärän kehitys ja kouluverkkoratkaisu haasteellisia
Rauman haasteena on edelleen negatiivinen asukasmäärän kehitys. Koronan seurauksena työttömyysaste nousi vuoden 2020 aikana. Huolta aiheuttaa myös nuorten pahoinvoinnin ja päihteiden käytön lisääntyminen.
Palveluverkon osalta kouluverkkoratkaisu on edelleen kesken. Tulevaisuuden haasteena ovat voimakkaasti pienenevät ikäluokat ja rakenteen sopeuttaminen niihin. Ratkaisujen tulee olla pitkällä aikajänteellä kestäviä ja niissä on huomioitava lapsimäärän kehitys myös alueellisesti eri kaupunginosissa.
Uuden valtuustokauden alkaessa tulee laadittavaksi uusi strategia. Tarkastuslautakunta toivoo, että huomiota kiinnitetään realistisuuteen, selkeyteen, yksiselitteisyyteen, päällekkäisyyksien välttämiseen ja mitattavuuteen.