Pohjoismainen yhteistyö

Historia

Tukholman kaupunki kutsui 10.2.1940 pidettävään neuvotteluun 12 Ruotsin suurimman kaupungin sekä ruotsalaisten kunnallisten liittojen edustajat selvittääkseen, mitä mahdollisuuksia ja keinoja Ruotsin kunnilla olisi avustuksen antamiseen sodan kouriin joutuneelle Suomelle ja sen kunnille. Tuosta päivästä lasketaan alkavaksi Ruotsin ja Suomen kaupunkien ystävyyskaupunkitoiminta. Raumalle tämän seurauksena saatiin lahjana (KV 30.5.1940) ”ruotsalaistaloalueen” 32 taloa Reksaarenkadulla ja Suokarinkadulla. Myös 1950 valmistunut Gävle-koti, Kukkotalo, nykyinen Nummen päiväkoti on rakennettu pääosin Gävlen antaman avun turvin.

Päiväkoti, Nummi, kukkotalo
Nummen päiväkoti eli Kukkotalo

1945 pidettiin Naestvedissa Tanskassa kummikaupunkien edustajien kokous, jossa asetettiin kummikaupunkien yhteistyötoimikunta. 1947 Naestved kutsui Rauman kummikaupunkien väliseen neuvotteluun, johon oli kutsuttu edustajat myös Ruotsin Gävlestä ja Norjan Gjövikistä. Näistä ajoista katsotaan Rauman kaupungin ystävyyskaupunkitoiminnan pohjoismaisten Gävlen, Gjövikin ja Naestvedin kanssa alkaneen.

1989 Rauma solmi ystävyyskaupunkisuhteen Islannin Bessastadahreppurin (myöhemmin Alftanes) kanssa. Tämä suhde päättyi 2013, kun Alftanes liittyi Gardabäerin kuntaan, joka jatkoi suhteita omien, entisten ystävyyskaupunkiensa kanssa.

Yhteistyön tavoitteet ja sisältö

Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on pohjoismaisen identiteetin vahvistaminen sekä kaupunkien keskinäisen vuorovaikutuksen, kulttuurivaihdon ja uusien, toisilta oppimisen toimintamallien lisääminen.

Pohjoismaisten ystävyyskaupunkien tiivis yhteistyö rakentuu viiden toistuvan tapaamisteeman ympärille. Virallinen ystävyyskaupunkitapaaminen sekä pohjoismainen urheilutapahtuma ja kulttuuripäivät järjestetään joka toinen vuosi, järjestämisvastuu kiertää maittain. Näiden tapahtumien lisäksi pohjoismaiset kaupunginjohtajat tapaavat vuosittain ja kansainvälisten asioitten koordinaattorit joka toinen vuosi kulloinkin ajankohtaisten teemojen ympärillä.

Ystävyyskaupunkitoiminnan periaatteena on vastavuoroisuus. Osallistumisten osalta periaatteena on, että järjestämisvastuussa oleva taho kustantaa osallistujien majoitus- ja ruokailukulut ja osallistuva taho vastaa matkakuluista.

Toimivan, aktiivisen ystävyyskaupunkitoiminnan perusta on hyvä kulttuurivaihto. Vierailujen tavoitteena on synnyttää vastavuoroisuutta ja tutustua syvällisemmin maittain eri kulttuuripiirteisiin. Ystävyyskaupunkitoimintaa parhaimmillaan edusti muun muassa Rauman Nortamo-Seoran miesten vierailu syksyllä 2016 Gävleen vahtimaan Gävlen olkipukkia. Erilaisten kulttuuriyhdistysten keskinäiset vierailut olisivat toivottuja, kaupunki auttaa tarvittaessa oikeiden kontaktien löytämisessä.

Pohjoismaisten kulttuuripäivien yhteydessä kulttuurisektorin eri toimijat tapaavat, vaihtavat hyviä käytäntöjä ja suunnittelevat erilaista yhteistoimintaa. Urheilu on viime aikoina nähty laajemmin osana kulttuurista yhteistoimintaa; pohjoismaisilla ystävyyskaupunkikisoilla on pitkä perinne. Viimeisimmissä Raumalla organisoiduissa ystävyyskaupunkikisoissa mukana oli yläkoulu- ja lukioikäisiä uinnin ja jalkapallon harrastajia. Uutena kokeiluna mukana oli myös kulttuuri, jonka teemana oli katusoitto. Seuraavat ystävyyskaupunkikisat järjestetään Norjassa Gjövikissä 2018, jolloin jatketaan urheilun ja kulttuurin yhteistyötä.

Virallisten ystävyyskaupunkikokousten teemat vaihtelevat kokouksittain. Ajankohtaisina teemoina kokouksissa viime vuosina ovat olleet muun muassa kestävä kehitys, työllisyyden kehittämisen liittyvät toimet, maahanmuutto ja pakolaistilanne.