Omenapuumaan luontopolut

Omenapuumaassa on opastein varustettu luontopolku keskellä kaunista saaristoluontoa.

Luontopolut

Polun kokonaispituus on noin 5,8 km. Luontopolkuun kuuluu myös välireitti, jonka avulla matkaa voi lyhentää 2,1 kilometriin. Rastipisteitä luontopolun varrella on 32.

Omenapuumaahan matkaa Rauman keskustasta on noin 11 km. Sopiva matka vaikka viikonlopun pyöräretkeen. Lähtöopasteet ovat Omenapuumaan koillisnurkassa jalan tai pyörällä saapuville sekä luoteisnurkassa vesitse saapuville. Jos tulet autolla: muutama parkkipaikka löytyy läheisen navetan päädystä. Ethän pysäköi pihalle. Hummatuksen portilta eteenpäin vain kävellen tai polkupyörällä noin 350 metriä.

Luontopolulla kävely vaatii maastokuntoa. Kumisaappaat ovat parhaat jalkineet kuivanakin aikana. Raumanmeri -karttaesitteessä on mm. Omenapuumaan reitti kartalla.

Omenapuumaasta voi soutaa kaupungin soutuveneellä Reksaareen, jossa mm. lisää luonto- sekä retkeilyreittejä, Rohelan varaustupa sekä Kartun saaristolaistila palveluineen.

Omenapuunmaasuntin lähtöpiste: N61°11.667′ E021°26.610′, itäinen lähtöpiste: N61°11.511′  E021°28.376′

Omenapuumaan luonto

Valkoisia kukkia saaristossa

Omenapuumaan nimi ei välttämättä juonnu omenoiden kasvattamisesta tai villiomenapuista. Todennäköisesti saaren, nyttemmin niemen, nimi on väännös ruotsinkielisestä Åminnebo-sanasta. Tällöin nimi viittaa jokisuun asutukseen. Vuodesta 1979 rauhoitettuna ollut alue on joka tapauksessa vanhaa kulttuuriympäristöä, jossa vieläkin on jäänteitä saaristolaismaataloudesta. Yli kolmenkymmenen vuoden rauhoitusajan jälkeen alueelle leimaa antavaa luontoa ovat eri lehtotyypit: kuivat, tuoreet ja kosteat lehdot.

  • Kuivan lehdon kasveja ovat mm. kevätlinnunherne, lehmus, lehtokuusama, mäkiminttu, nuokkuhelmikka ja sinivuokko.
  • Tuoreen lehdon kasveja ovat mm. koiranvehnä, lehtokielo, lehtomatara, tesma, mukulaleinikki ja pystykiurunkannus.
  • Kostean lehdon kasveja ovat mm. hiirenporras, isoalvejuuri, lehtopähkämö ja koiranheisi.

Alueen keskiosat ovat erityyppisiä kangasmetsiä ja kallioalueita. Alueella on myös pieniä korpi- ja rämesoita. Ihmisen toiminta näkyy ojituksina sekä vanhoina heinäpeltoina ja niittyinä. Tämä on havaittavissa myös kasvillisuudessa: timotei, nurmilauha, niittynurmikka, lampaannata. Pellot ja niityt on metsitetty eri havupuulajeilla. Myrskyt ovat kaataneet alueelta paljon puita. Suurin osa niistä on jätetty maahan lahoamaan ja muodostamaan omaa metsäluontoaan. Omenapuumaa on harvinaisen pikkuapollo –perhosen esiintymisalue. Pystykiurunkannuksen kasvupaikoilla tuota vaatimattoman kaunista perhosta voi tavata kesäkuun alkupuoliskolla.