Asuminen ja ympäristö

Maa-ainesten ottaminen muuhun kuin omaan kotitarvekäyttöön vaatii maa-aineslain mukaisen luvan. Maa-ainesten ottamiseen tulee hakea lupa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.  Kunta päättää luvan myöntämisestä ja valvoo ottamista kunnan alueella. Lupaharkinnassa on otettava huomioon maa-aineslain 3 §:n ympäristöehdot.

Maa-aineslaki

Ottopaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Maa-ainesten otolla tarkoitetaan suurten kivi-, sora-, hiekka-, savi- ja multamaa-ainesmäärien ottamista poiskuljetettavaksi, jalostettavaksi tai paikallaan varastoitavaksi. Maa-ainesten otossa sovelletaan maa-aineslakia. Kaupallisessa tarkoituksessa suoritettua maa-ainesten ottamista varten tarvitaan maa-aineslupa.

Maa-aineslupaa ei tarvita, jos

  • aineksia otetaan omaa tavanomaista kotitarvekäyttöä varten
  • toiminta on kaivoslakiin (503/65) perustuvaa ainesten ottamista
  • toiminta on rakentamisen yhteydessä irrotettujen ainesten ottamista ja hyväksikäyttöä, joka perustuu viranomaisen antamaan lupaan tai hyväksymään suunnitelmaan
  • toiminta on sellaista ainesten ottamista vesialueella, johon vesilain mukaan vaaditaan aluehallintoviranomaisen (AVI) lupa

Maa-ainesten ottamislupahakemuksesta kuulutetaan kunnan ilmoitustaululla 30 päivän ajan. Lisäksi ottamisalueen kiinteistöön rajoittuvien kiinteistöjen ja muiden alueiden omistajille ja haltijoille sekä muille asianosaisille varataan tilaisuus tulla kuulluksi. Hakemuksesta pyydetään tarvittaessa eri tahojen viranomaislausunnot.

Toiminnalle on haettava ympäristölupa, mikäli kyseessä on kivenlouhimo ja/tai murskaamo joiden toiminta-aika on vähintään 50 vuorokautta vuodessa. Alle 50 vuorokautta vuodessa tapahtuvasta louhinnasta ja/tai murskauksesta tulee tehdä meluilmoitus. Ympäristölupahakemus tehdään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain samaa hanketta koskeva lupa-hakemus käsitellään yhdessä ja ratkaistaan pääsääntöisesti samalla päätöksellä. Yhteistä lupaa voidaan hakea yhdellä lupahakemuksella. Yhteiskäsittelyssä noudatetaan ympäristönsuojelulain menettelysäännöksiä, mutta lupahakemuksen sisältöön ja lupaharkintaan, luvan myöntämisen edellytyksiin ja lupamääräyksiin sovelletaan erikseen maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisia aineellisia säännöksiä.

Mikäli maa-aineslain mukaisesta otosta aiheutuu tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, täytyy toiminnalle hakea vesilain mukainen lupa.

Maa-ainesluvan haltijalla on velvollisuus ilmoittaa Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle heti seuraavana vuonna edellisen vuoden aikana otetun maa-aineksen määrä ja laatu.

Lupahakemukset jätetään Lupapiste –palvelun kautta.

Kotitarveotto

Maa-aineslain 4 §:n 2 momentin mukaan maa-aineslupaa ei tarvita, mikäli maa-aineksia otetaan omaa tavanomaista kotitarvekäyttöä varten. Maa-aineksien oton ja käytön tulee tällöin liittyä asumiseen tai maa- ja metsätalouteen. Kotitarvekäytön tulee liittyä rakentamiseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon.

Mikäli kotitarveoton määrä on enemmän kuin 500 kiintokuutiometriä, tulee ottajan ilmoittaa kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ottamispaikan sijainti ja arvioitu ottamisen laajuus.

Ilmoituslomake maa-ainesten kotitarveottoon